Ilmaston muutos

Ilmasto lämpenee, teimmepä mitä tahansa. Se johtuu viimeisen jääkauden väistymisestä. Jääkausia on ollut noin 11 000 vuoden välein, ja elämme nyt lämpenemisen aikaa. Ihmisen osuus lämpenemisessä on pieni. Turhaan vouhkataan asiasta. Se herättää vain pelkoa. Koululaiset saatiin miltei paniikkiin ja syyttämään aikuisia. Arviolta 195 maassa saatiin miljoonia koululaisia paniikkiin.

He syyttivät aikuisia maapallomme tuhoamisesta. On tietenkin hyvä, että vihdoin kiinnitetään huomiota saastumiseen ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen. Monille maille se on kuitenkin ongelma ja kasvun este. Onko sitten ikuinen kasvu onni ja autuus? Kapitalistinen järjestelmä perustuu kasvuun. Siihen on kirjoitettu sisään voiton tavoittelu.

Menestyä voidaan, ja voittoa tehdä myös clean techillä. Olemme tässä asiassa etulinjassa. Siinä kannattaa panostaa vientiin. Autoilun sanotaan olevan suurin syntipukki. Puhutaan sähköautojen lisäämisestä. Toisaalta vetyteknologia ottaa nyt pitkiä askelia tulevaisuuteen. Vety on ratkaisu harvinaisten metallien pulaan ja autojen toimintasäteeseen. Sähköauton toimintasäde on vielä lyhyt ja latausasemia on harvassa.

Akkuteknologia on vielä lasten kengissä. Toistaiseksi akkuihin tarvitaan harvinaisia metalleja, joiden puhutaan loppuvan. Autojen joukkotuotanto vaatii näitä metalleja paljon. Toisaalta näiden metallien tuotanto on ollut eettisesti arveluttavaa. Nyt on aika panostaa vetyyn ja polttokennoihin. Ne eivät vaadi uutta tekniikkaa ja vetyä on rajattomasti valtamerissä. Vety on yleisin alkuaine maailmankaikkeudessa.

Mainokset

Sote ja Sipilä

Sote sitten kaatui. Se kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Sote valiokunnalla ei ollut riittävästi aikaa korjata lakiesityksiä. Itse asiassa hallituksen lakiesitys oli huono. Se ei olisi voinutkaan mennä läpi eduskunnan käsittelyssä. Sote-esitys ei ollut ainoa kelvoton asia, mitä hallitus ajoi. Myös tiedustelulaeissa oli ongelmia. Sanomattakaan sitten holtittomista leikkauksista köyhiltä jaa koulutuksesta.

Hallitus erosi Sipilän vaatimuksesta. Se vastaa jatkossa asioista toimitusministeriönä. Tärkeitä poliittisia asioita ei saada eteenpäin. Toki rutiinin toimivat. Virkanimitykset eivät ehkä etene. Sipilä vakuutti, että tärkeät asiat eivät jumiudu. Nyt on viisi viikkoa vaaleihin. Kansan mielipide ratkaisee tulevaisuuden ja tulevan hallituksen kokoonpanon. Toivottavasti hallitusneuvottelut eivät kestä kauaa.

Nyt on kansanedustajaehdokkailla mahdollisuus ajaa nuorten asiaa. Pitää kiinnittää huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn ja koulutukseen. Koulutuksen pitää olla jatkuvaa ja maksutonta. Se ei ole mahdoton ponnistus. Valtion pitää taata oppivälineet toiselle asteelle. Sillä on suuri merkitys tasa-arvolle. Köyhyyden ei pidä olla este etenemiselle opiskelussa.

Olen jo aiemminkin maininnut, että nuorille on tarjottava edullisia tontteja ja halpaa lainaa asunnon rakentamiseen. Muutenkin elämän edellytyksiä on parannettava elämän alkuvaiheessa. Se saa nuoret kiinnostumaan etenemisestä urallaan ja helpottaa nuorten elämää. Jatkuvuutta on tuettava kaikin tavoin. Mikä on sen parempaa jatkuvuutta kuin lapset.

Hyvää Uutta Vuotta !

Todellakin, vuosi on vaihtunut koko pallollamme. Uusi vuosi tuo uudet kujeet. Saamme olla varmoja, että sodat jatkuvat, ja mikään suuri ei muutu. Kuitenkin vuoden vaihtuminen tuo aina toivoa paremmasta. Toivomme, että moni asia muuttuisi. Afrikassa moni toivoo, että köyhyys katoaa. Ei se noin vain katoa. Sen eteen on tehtävä lujasti töitä. Suomi on supistanut kehitysyhteistyötä.

Tänä vuonna Suomen oikeistolaistuminen saa päätöksensä. Kevään eduskuntavaalit tuovat muutoksen. Vielä emme tiedä, millainen muutos on, mutta sen on pakko tulla. Olisi aika köyhän kansan nousta barrikaadeille. Elämä ei voi jatkua siten, että rikkaille annetaan ja köyhiltä otetaan. Tuloerot ovat kasvaneet. Työttömiä kyykytetään ilman syytä. Varmaan jokainen haluaa töitä, mutta niitä ei vain ole.

Muutenkin tulonjako on epäreilua. Tietysti köyhintä kansanosaa elätetään, mutta siltä on viety elinmahdollisuudet. Enää ei voi elättää itseään ja perhettään maalla ja pienviljelijänä. Se on tehty keskittämällä mahdottomaksi. Ennen perhe eli pienellä tilalla muutaman lehmän varassa, mutta nyt pitää olla suurtila ja sata lehmää. Ihmisiltä on viety elanto.

Keskittämisen seurauksena liikepaikkojen elinkustannukset ovat kohonneet pilviin. Enää tavallisella palkalla ei voi elää. Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet saavuttamattomiin. Ilman asumistukea ei voi elää. Maailma menee mahdottomiin. Yhteiskunnan kulut nousevat pilviin. Työttömät on opetettu olemaan kotona ja syljeskelemään kattoon. Yhteiskunta saa sitä mitä se on halunnutkin.

Vammaisten oikeudet

Yhteiskunnassamme on syntymästä saakka vammautuneita ja myöhemmin vammautuneita. Vammoja on monenlaisia. On kehitysvammoja, sikiöaikana aiheutuneita vammoja ja tapaturmista aiheutuneita vammoja. Kaikki vammaiset eivät välttämättä haluakaan töihin, ja vielä harvemmalla siihen on mahdollisuus. Työnantajilla on valitettavan usein syrjivä asenne vammaisia kohtaan.

Tuttavapiirissäni ei ole montaa vammaista, mutta vielä vähemmän työllistyneitä. Jos vammaiselta on mennyt esimerkiksi yksi aisti, hän voi olla silti ihan normaalisti työkykyinen. Harmittaa katsoa vierestä sellaisen ihmisen elämää, joka on täysin työkykyinen, mutta jota ei oteta töihin vammansa vuoksi. Työnantajat eivät ymmärrä silloin oikein vamman laatua ja haittaa työlle.

Saattaa olla, että ennen syntymää kadotettu aisti ei vaikuta millään tavalla työn tekemiseen. Päinvastoin vamma saattaa kannustaa tekemään työtä muita tarkemmin. Hyvin usein fyysinen vamma tulkitaan väärin aiheuttavan henkisiä vammoja. Meissä ns. tavallisissa ihmisissä on hyvin usein enemmän asennevammaa kuin syntymästään saakka fyysisiä vammoja omaavalla.

Vaikkapa ennen syntymäänsä kuulonsa menettäneellä ei ole mitään mahdollisuuksia työmarkkinoilla, vaikka hänellä olisi hyvä ammatti. Kuuro ja viittomakielinen on työnantajien mielestä erilainen, vaikka pärjää yhteiskunnassa hyvin. Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus on kansainvälinen.

Ilman neuvotteluoikeutta

Me eläkeläiset olemme väliinputoajia. Kun työmarkkinoista sovitaan, ovat pöydässä työnantajat ja työntekijät. Eläkeläiset jäävät sivuun. Meitä on jo toista miljoonaa, ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Emme ole saaneet aikaiseksi yhtenäistä eläkeläisten puoluetta. Yrityksiä on kyllä ollut. Työhistoriamme on kirjava, joten emme sovi samaan koriin. Puolueet häiritsevät tilannetta haalimalla eläkeläisiä jäsenikseen.

Epäpoliittisuus ei ole muuttanut asiaa. Olemme silti vailla oikeuksia. Eduskunta ja hallitus kurittavat meitä. Aikanaan Lipposen hallitus päätti taitetusta indeksistä, ja siitä lähtien eläkkeemme on jäänyt jälkeen palkoista yli 40 %. Toki eläkeläisen menot eivät ole niin suuret kuin työtä tekevän, mutta ajaudumme yhä ahtaammalle. Ne eläkeläiset, joiden työhistoria on jäänyt lyhyeksi, kärsivät eniten.

Meillä on liki miljoona ihmistä, jotka elävät OECD:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella. He joutuvat turvautumaan Kelan tukiin. Tämä on kestämätön tie. Asumistukimenot ylittävät jo kaksi miljardia vuodessa. Se rasittaa valtion budjettia ja verotuloa. Kuinka pitkään veronmaksajan kärsivällisyys riittää? Jossakin tulee raja vastaan, jossa veronmaksaja ei enää suostu kynittäväksi.

On sinänsä ihme, ettei Kelan menoista ole tullut isompaa kapelia. Ei olisi ihme, vaikka tulisi. Eläkkeiden taitettu indeksi on 80/20 inflaation ja palkkojen suhteen. Se köyhdyttää eläkkeiden saajia aina enemmän, mitä vanhemmaksi elää. Eläke ei lopu, mutta se pienenee suhteessa palkkoihin. On tosiaan ollut yrityksiä vaihtaa indeksi palkkaindeksiksi, mutta toistaiseksi ne ovat kariutuneet.

Hallitus hakoteillä

Hallituksen kaavailema irtisanomislaki on torso. Se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Tämä esitys ei mene läpi Perustuslakivaliokunnassa. Hallituksen olisi viisaampaa peräytyä, kuin hakata päätä seinään. Sitä paitsi kuuden kuukauden koeaika on ihan riittävä. Jos hallitus saa luottamuslauseen ja jatkaa lain valmistelua, se aiheuttaa kohtuutonta haittaa yrityksille. Lakot jatkuvat.

Paukkuja pitäisi uhrata nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn ja syrjäytymisen poistamiseen. Koulutuspolitiikka on hakoteillä. Ammattiopistojen opetusta on vähennetty kohtuuttomasti ja painopistettä siirretty liikaa työnantajille. Tämä ei ole perusteltua. Meillä on jo oppisopimuskoulutus. Uusien määräysten mukaan opetus supistuu muutamaan tuntiin viikossa. Se on liian vähän.

Nuorten aikuisten asemaa pitää parantaa. Valtakunnassa on tonttimaata vaikka kuinka. Nuorille pitää osoittaa halpoja tontteja ja halpakorkoista lainaa valtion tuella, jotta he voivat rakentaa tulevaisuuttaan. Työpaikkoja tulee sijoittaa enemmän suurten keskusten ulkopuolelle. Keskittäminen pääkaupunkiseudulle ja suuriin keskuksiin on tyhmää.

Keskiasteen koulutusta tulee tehostaa eikä leikata. Peräkammarin tytöt ja pojat pitää saada opiskelemaan ja töihin. Nyt on jo pulaa osaavista työntekijöistä. Vanha sananlasku sanoo, että kyllä tekevälle töitä löytyy. Nuorille pitää saada ammatti ja ohjata heidät töihin. Näin saadaan 60 000 syrjäytynyttä töihin. Huonokin työ voittaa työttömyyden. Koulutus on avainasemassa.

Pääministerin haastattelutunti

Pääministeri oli tänään yltiöpäisen rohkea ja aika ajoin ylimielinen. Hän uskoo soteen kuin kallioon. Samoin hän uskoo yksipuoliseen lainvalmisteluun. Hallitus aikoo hakea tukea eduskunnasta. Se on selvää, että tuki tulee, mutta se on poliittinen tuki, eikä kansan tuki. Hän oli sitä mieltä, että Suomi on edelläkävijä ilmastopolitiikassa. Tosiaan, Euroopalla ja Yhdysvalloilla on opittavaa Suomelta.

Itse olen sitä mieltä, että tein ilmastopoliittisen teon vaihtaessani autoa. 185 grammaa vaihtui 99 grammaan hiilidioksidia per kilometri. En kuitenkaan ala syömään sirkkoja. Se jääköön vihreille. Vihreiden puheenjohtaja on vaikeuksissa. Saattaa olla, että hän ei selviä enää puheenjohtajaksi. Sitä tilannetta varten ovat varapuheenjohtajat. Heidän on otettava vastuu.

Vihreiden kannatus on laskenut laskemistaan. Varapuheenjohtajilla on työ ja tuska nostaa kannatusta. Eduskunta on taas tiukan paikan edessä ensi keskiviikkona äänestäessään hallituksen työllisyyspolitiikasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on joutunut kohtuuttoman taakan eteen käsitellessään sote-uudistusta. Uudistus menee vielä Perustuslakivaliokuntaan tarkistettavaksi.

Minusta hallitus voisi laittaa nyt panoksia syrjäytymiseen. Nuoriso jää osattomaksi, ja noin 60 000 nuorta on syrjäytynyt. Se on työllisyyden kannalta hyvin vakava asia. Se aiheuttaa myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Hallituksen leikkaukset eivät ole auttaneet tässä, päinvastoin. Leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ovat vain pahentaneet tilannetta.